”En mä rohkea oo, enkä kuolematon, mut mä tiedän vaan sen minkä sydän on tiennyt kauan. Tää mun pakoni loppuun juostu on..” Niin. On tai ei, mutta nyt minä kuitenkin viimein hyppäsin. Uskalsin astua tuntemattomaan. Jännitti ihan pirusti ja jännittää edelleen. Enkä seuraavaa hetkeä voi millään ennustaa. Paitsi ehkä sen, että kivoja asioita tapahtuu. Sellaistahan …
Tag Archives: onnelisuus
Kovia päitä ja kadonneita juttuja
Joku saattaa miettiä, että kai mun täytyy feikata, kun kuitenkin niin positiivisesti jaksan kaikesta hoilottaa. No, eihän se tietenkään niin ole, että aina minunkaan elämä ihan ruusuilla tanssimista olisi. Kuten nyt varmaan ymmärtääkin kun selaa hetken tai kaksi mun elämää taakse päin. Mun sairastuminen on sellainen lopullinen käänteentekijä mun elämässä – en enää jaksa, enkä …
Maanantaita ja menneisyyttäkin
Aamulla tai jotenkin tuntui, että aamuyöstä heräsin naapurista kantautuviin lasten ääniin. Jostain kauenpaa kantautui lumiauran kolinaa, oli vielä ihan pimeää ja vierestä kuului tasaisen rauhallinen tuhina, joka houkutteli vetämään peiton takaisin korviin ja silmät kiinni. Kohta kello herättää, pitäisi jaksaa nousta, mutta uninen sänky ei päästä otteestaan. Makoilen hetken ja tunnustelen oloa, kurkku tuntuu hieman …
Maamu Johanna 