On aikoja, kun kaikki seinät tuntuvan kaatuvan päälle. Kun yksinkertaisetkaan asiat eivät onnistu. Kun kaikki menee yksinkertaisesti pieleen. Sinut ymmärretään väärin, olet liian väsynyt edes selittämään. On helpompi antaa vain olla. Kun omat voimavarat ovat riittävät vain juuri ja juuri. Kun olet rakentanut tarpeeksi toimivan arjen itsellesi, mutta ehkä haluaisit sittenkin kokeilla jakaa arkeasi jonkun …
Tag Archives: kuolema
Kokonainen, kasaan kursittu…
Juuri äsken, ihan hetki sitten muistin sen ihmisen, joka joskus olin. Sen ihmisen, joka alkoi itseään rakentamaan ja kokoamaan. Sen keskeneräisen, hauraan alun, joka kaikki aistit avoinna, intoa ja odotusta uhkuen oli valmis elämään. Oli valmis rakkauteen ja seikkailuun. Muistin sen ja minut valtasi outo tunne. Tunne siitä, että olen jälleen tuossa samassa kohdassa. Täysin …
Elämä on?
No todellakin se välillä on. Mutta mitä se sitten loppupeleissä on? Pääsääntöisesti kaikesta huolimatta kai se nykyään kuitenkin on ihanaa. Vaikka onhan tämä raskasta ja välillä aika paskaakin. Mutta ihanaa kuitenkin olla elossa ja ihmetellä pieniä kummallisia asioita, joita ympärillä tapahtuu. Hirveän kauaa ei nykyään jaksa stressata jostain asiasta. Käännän sen mielessäni vain mahdollisimman hyvin …
Uskallanko sittenkään?
Niin monta kertaa olen sanonut ja kirjoittanutkin siitä kuinka hetkeen pitäsi tarttua. Pelotta elää elämäänsä, nauttia siitä ja olla onnellinen. Niin. Vaikka kirjoitan ja sanon noin, niin elänkö kuitenkaan itse niin? Havahduin jälleen kuoleman äärellä ajattelemaan tätä syvemmin. Ehkä kuitenkin pidän edelleen sen käsijarrun pohjassa, en uskalla päästää irti ja antaa vain rullata eteenpäin. Pelkään …
Mitä sitten teen?
Mitä on olla herkkä, erityisherkkä? Tuntea ja kokea asioita ihan eri tavalla kuin moni muu? Tuntea syvemmin? Havannoida enemmän? Olen kirjoittanut tästä aiheesta ennenkin, mutta jotenkin nyt kun kokoilen elämäni palasia, tuntuu tärkeältä tarkastella tätä ominaisuutta tarkemmin. Ehkä tarvitsen nämä ajatukset paperille, jotta saan sen jäsenneltyä mieleeni. Sovitettua sanoiksi jotka sopivat sisimpään. Ymmärsin vasta pari …
Minun Mummuni
Minun mummuni oli voimanainen, matriarkka, mentori – ystävä. Minun mummuni oli persoona, hän oli juuri sitä mitä sanoikin. Hän oli esikuva ja suunnannäyttäjä. Minun mummuni oli lempeä ja rakastava. Minun mummullani oli aina aikaa kuunnella, aina oikeat sanat ja hellä halaus. Minun mummuni oli suuri nainen. Hänen täyttämäänsä aukkoa on mahdoton täyttää. Nyt oikeita sanoja …
Suru
Tyhjää, pimeää, usvaista. Sitä ovat viime päivät olleet. Mummuni nukkui reilu viikko sitten pois. Ymmärrys alkaa viimein vyörymään päälle. Viime viikko oli kiireinen kun Riiviön eskari ja omat lääkäri- ja terapiakäynnit starttasivat jälleen. Nyt kun arki alkaa tasoittumaan ja pystyn pysähtymään, niin nyt surulla on aikaa. Ja surulle on aikaa. Suru raastaa ja repii, se …
Kuolema
Kaiken seesteisyyden ja onnellisuuden keskellä ajatukset hiipuvät välillä synkempiin aiheisiin. Varsinkin oman kontrollin alla – myös syksy saa ajatuksiin sen tummemman sävyn ja uuden syvyyden. Ajatuksia herätti myös kolmas pyörä – syöpä -blogin Ramin menehtyminen hääpäivänään. Nämä ovat sellaisia asioita jotka todellakin pistävät miettimään elämää – ja kuolemaa. Ne pysäyttävät totaalisesti ja saavat arvioimaan omaa …
Kolme vuotta sitten…
Tänään se on, vuosipäivä. Kolme vuotta sitte mut leikattiin. Aatonaattona, on siinäki leikkuupäivä. Aattoaamuna heräsin teholta. Nyt vasta ymmärrän kuinka pitkä aika se on, ku oon ollu tiedottomana. Vuorokausi. Huh, nyt en kyllä halua ajatella asiaa enemmän, palataan tähän myöhemmin. Nyt on tunteet ihan liikaa pinnassa enkä halua synkistää joulufiilistä enempää enää. Mun jouluun on …
Maanantaita ja menneisyyttäkin
Aamulla tai jotenkin tuntui, että aamuyöstä heräsin naapurista kantautuviin lasten ääniin. Jostain kauenpaa kantautui lumiauran kolinaa, oli vielä ihan pimeää ja vierestä kuului tasaisen rauhallinen tuhina, joka houkutteli vetämään peiton takaisin korviin ja silmät kiinni. Kohta kello herättää, pitäisi jaksaa nousta, mutta uninen sänky ei päästä otteestaan. Makoilen hetken ja tunnustelen oloa, kurkku tuntuu hieman …
Maamu Johanna 