Viimeinkin hyppäsin!

”En mä rohkea oo, enkä kuolematon, mut mä tiedän vaan sen minkä sydän on tiennyt kauan. Tää mun pakoni loppuun juostu on..” Niin. On tai ei, mutta nyt minä kuitenkin viimein hyppäsin. Uskalsin astua tuntemattomaan. Jännitti ihan pirusti ja jännittää edelleen. Enkä seuraavaa hetkeä voi millään ennustaa. Paitsi ehkä sen, että kivoja asioita tapahtuu. Sellaistahan …

Huojennuksia hormonihirviölle

Päällimmäisenä tunteena tällä viikolla lienee seilannut huojennus ja helpotus. Asiat alkavat ehkä pikkuhiljaa selkiytymään. Riiviön tilanne eskarissa on rauhoittunut huomattavasti. Tästä olen todella kiitollinen henkilökunnalla ja toisille vanhemmille, että tilanteeseen puututtiin napakasti ja suunta saatiin käännettyä. Lapset leikkivät jälleen sovussa yhdessä ja takapakitkin ollaan melkein saatu selätettyä. Eihän tilanteet tietenkään sormia napsauttamalla muutu, mutta suunta …

Oikeus turvalliseen oppimisympäristöön!

Viimeaikaiset tapahtumat ovat saaneet minut miettimään entistäkin tarkemmin ja syvemmin tätä koko ajan syvemmälle suohon uppoavaa yhteiskuntaamme. Jotenkin tuntuu, että nyt yritetään pelastaa kaikki, jopa ne jotka eivät pelastamista tarvitse. Yritetään pelastaa kaikki, kirjaimellisesti, ja vielä ilman resursseja. Kuka ja miten päätökset on tehty? Ei voi kuin ihmetellä. Ensiksi tämä oikeus päivähoitoon joka nykyisellään on …

Rajat ovat Rakkautta

Meidän syksy on alkanut alavireisesti. Olemme kohdanneet surua ja vastoinkäymisiä. Mutta onneksi myös onnistumisen tunteita kun Riiviön eskari lähti rullaamaan kaikista aikaisemmista ongelmista huolimatta todella hyvin. Ja tietenkin suuri asia oli, että oma kontrollini oli puhdas ja kuntoutukset alkavat ehkä viimeinkin rullaamaan. Riiviö viihtyi ja oli innoissaan uusista asioista, oppimisesta ja kavereista. Varsinkin yksi uusi …

Uskallanko sittenkään?

Niin monta kertaa olen sanonut ja kirjoittanutkin siitä kuinka hetkeen pitäsi tarttua. Pelotta elää elämäänsä, nauttia siitä ja olla onnellinen. Niin. Vaikka kirjoitan ja sanon noin, niin elänkö kuitenkaan itse niin? Havahduin jälleen kuoleman äärellä ajattelemaan tätä syvemmin. Ehkä kuitenkin pidän edelleen sen käsijarrun pohjassa, en uskalla päästää irti ja antaa vain rullata eteenpäin. Pelkään …

Suru

Tyhjää, pimeää, usvaista. Sitä ovat viime päivät olleet. Mummuni nukkui reilu viikko sitten pois. Ymmärrys alkaa viimein vyörymään päälle. Viime viikko oli kiireinen kun Riiviön eskari ja omat lääkäri- ja terapiakäynnit starttasivat jälleen. Nyt kun arki alkaa tasoittumaan ja pystyn pysähtymään, niin nyt surulla on aikaa. Ja surulle on aikaa. Suru raastaa ja repii, se …

Kalvavat tunnot

Aina aika ajoin minut valtaa inhottava tunne tai ajatus siitä, että luulen muiden ajattelevan etten tee tarpeeksi. Koti ei ole tarpeeksi siivottu, ruoka on liikaa eineksiä ja lapsella on aivan liikaa ruutuaikaa ja olen liian kärttyinen ja sanova. Tuo tunne tulee enää onneksi vain harvoin. Ja tiedän että se vierailee myös muilla. En ole ainoa …

Liian täysi kevät

Tuntuu, että kevät on vuosi vuodelta kiireisempi ja täydempi. Ne suorastaan sujahtavat kesään. Yhtäkkiä vain huomaat istuvasi pihalla aurinkorasvan ja vesipullon kanssa ja katselevasi pääskysten kirmailua sinistäkin sinisemmällä kesätaivaalla. Tuon kaiken kiireen keskellä on ollut turhankin monta rautaa tulessa, ja aivan liian moni asia on unohtunut tai jäänyt viime tippaan. On ollut järkyttävä kiire ja …

Kuin Fenix-lintu

Silloin tällöin on pieniä hetkiä, kun uskoo tehneensä jotain oikein. Kuten ehkä jo tiedätkin, meidän tiemme ei Riiviön kanssa ole ollut se siloisin. Olen monesti, varsinkin väsyneenä ja kipeänä miettinyt, että en tee riittävästi. Etten ole äitinä sellainen kun pitäisi, että olen liian väsynyt ja liian kipeä – liian lyhyt hermoinen ja räjähdysherkkä. Tiedän kyllä, …

Hyppään!

Minkä ahaa-elämyksen koinkaan tässä yksi ilta vessassa! 😀 Olen hokenut jo iät ja ajat hetkessä elämisestä ja joka päivä ymmärrän sen paremmin. Nyt ymmärsin sen jälleen uudella tasolla. Olen jo pitkään miettinyt suhteita ja parisuhteita, omia ja muiden. Omaa haluttomuuttanikin olla suhteessa. Ja nyt ymmärsin – ei minun tarvitse ajatella sitä suhdetta valmiiksi hautaan saakka, …