Elämä on?

No todellakin se välillä on. Mutta mitä se sitten loppupeleissä on? Pääsääntöisesti kaikesta huolimatta kai se nykyään kuitenkin on ihanaa. Vaikka onhan tämä raskasta ja välillä aika paskaakin. Mutta ihanaa kuitenkin olla elossa ja ihmetellä pieniä kummallisia asioita, joita ympärillä tapahtuu. Hirveän kauaa ei nykyään jaksa stressata jostain asiasta. Käännän sen mielessäni vain mahdollisimman hyvin …

Menneisyyden haamut

Muutoksia ja elämän virtaa miettiessä kumpuaa mieleen väkisinkin omat valinnat ja sellaiset tapahtumat joihin ei välttämättä edes ole voinut itse vaikuttaa. Varsinkin nuoruudessa kun ihminen on altis, olisi tärkeää, että rinnalla olisi kulkemassa luotettavia ja matkalla tukena olevia ihmisiä. Sellaisia joihin lapsi ja nuori voisi luottaa ja tarvittaessa tukeutua. Sellaisia jotka opastaisivat mahdollisesti oikeaan suuntaan …

Outo tyttö!

Mää oon aina ollut se outo tyttö jota ei saa mahtumaan mihinkään lokeroon, se ylimääränen palikka joka on monesti jäänyt yksin boksin ulkopuolelle. Se on repinyt varsinkin teininä mua todella pahasti. Ne kaikki ajatukset, että miksi en kuulu mihinkään, miksi ajattelen erilailla? Ja se kipu oli aivan helvetillinen. Vielä nykyäänkin pyörittelen mielessä näitä samoja ajatuksia. …

Kysy, älä arvostele!

Olen viime päivinä miettinyt paljon mielenterveyttä ja sitä kuinka onnellisessa asemassa itse olen, kun olen päässyt avun piiriin. Ihan helppoa se ei ole, kuten jotkut voivatkin muistaa. Ensimmäinen kontaktinihan epäili muun muassa aivokasvaimen vakavuutta, ei siis lukenut tätä vakaviin sairauksiin. Olen kiitollinen elämälle, että se on opettanut ja antanut minulle uskalluksen vaatia asioden oikeellisuutta. Uskallan …

Menneisyys jumittaa – ja kipu kans!

Varmaankin vasta olleista syntymäpäivistämmekin johtuen on viimeaikoina pyörinyt mielessä kaikki se, mistä asiat alkoivat muuttumaan – ne asiat joista elämäni alkoi toden teolla muuttumaan… Kaikkihan lähti periaatteessa jo edellisestä erosta ja kuinka aloin siitä toivuttuani eheytymään henkisesti, ja myös fyysisesti voin paljon paremmin kuin aikoihin. Lopullinen muutoksen sinetti oli tietenkin se, kun aloin odottamaan Rakasta …

Väsynyt, väsyneempi, minä.

Voihan vaihe ja vaiheen jälkeinen vaihe- ja väsy! Syksystä asti piinannut flunssakierre ja Riiviön vaihteleva uhma ja omien rajojen rankkakin testaaminen on kyllä saanut välillä tunnelman melko jäätäväksi. Tietenkin tähän luo vielä oman kulmansa omat kolotukset, takapakit ja stressi (plus univaje joka johtuu jo syksystä alkaineista todella levottomista öistä Riiviön osalta, nyt onneksi pikkuhiljaa helpottaa …

Hyvää päivää

Aamuyöllä se taas iski. Jo perinteisesti ensimmäisten lumisateiden saavuttua saapuu myös Angstinen Auramies. Onneksi asvaltoivat viime kesäna uusiksi tuon naapuritalon pihan, nii ei ihan hiekalle jo mee. 😀 Tämä ilmiöhän on tosiaan meillä jo tavaksi tullut ja todella toivon, että myös se pysyy perinteenä, että jatkossa auraaminen tapahtuu vain lumelle. Neljän jälkeen rymyytykseen heränneenä Riiviö …

Että mitähän…

Nyt ollaan tosiaankin jännän äärellä! Mullahan oli se kontrolli tässä ihan vasta. Siellä mulla oli tällä kertaa lääkärinä aivan ihana erikoistuva neurokirurgi. Oon osastolla ”asioinut” tämän lääkärin kanssa jo aikasemminkin ja täytyy sanoa, että on erittäin mukava ja todella pätevän oloinen lääkäri! Tapaamisessa hän kuitenkin selitti sillä ”lääkärikielellä” asioita ja silloin kuulosti siltä, että kasvainta …

Uusia juttuja

Pikkasen sai viikonlopun reissu uusia ajatuksia pääkoppaan, tai no ei nyt välttämättä uusia, vaan maalaisilma selkeytti niitä. Aattelin ottaa sitä kuuluisaa härkää sarvista ja perustaa nyt Facebookiin sen mietinnässä olleen vertaistukiryhmän. Samalla tuli muokkauksia nimeenkin, mikä nyt olikin ajatuksissa jo aikaisemmin ja tuo työnimi joutaa siis väistää, eli Gangstamutsista ihan vaan kipiäksi Äidiksi. Blogissa Rakas …