Nyt on ollut sellaista hulinaa ja rytinää, että ei todellakaan ole ollut aikaa eikä energiaa mihinkään ylimääräiseen. Tai välillä ei edes sellaiseen, mitä olisi pitänyt aikaiseksi saada. Edes koteloituminen ei ole onnistunut tässä kaiken touhun keskellä. Saatikka sitten, että olisi saanut luotua jotain lähelläkään järkevää olevaa tekstiä. Tai no tiedä sitten, onko ne nyt yleensäkään …
Tag Archives: terapia
Kipeä kohtaaminen
Tämä sattui jo lähes kaksi vuotta sitten, mutta palaa mieleeni aina aika ajoin. Joten ehkä kirjoitan tapahtuneesta muutaman rivin. Elimme Riiviön yhtä voimakkaimmista uhmista lävitse. Korona oli myös valloillaan ja olimme juuri olleet melko suljetussa ympyrässä pitkän tovin. Aika oli siis sanomattakin selvää erittäin raskasta. Tähän vielä lisäksi huoli läheisen silloisesta nopeasti heikentyneestä kunnosta. Soppa …
Taas aika on…
Enemmän sääntö kuin poikkeus, että jossain vaiheessa syksyä iskee tämä tuttu koteloitumisen tarve. Tulee tunne, että on käperryttävä hieman itseensä. On selkiytettävä ajatuksia. Ja niitä tuntuu totisesti olevan. Päässäni ja sydämessäni käy valtava myllerrys kun ajatukset pyörivät valtoimenaan, enkä oikein kykene tarttumaan mihinkään. Niin moni asia on avoinna ja odottaa edes jotain vastauksia. Suuntaa jota …
Uskallanko sittenkään?
Niin monta kertaa olen sanonut ja kirjoittanutkin siitä kuinka hetkeen pitäsi tarttua. Pelotta elää elämäänsä, nauttia siitä ja olla onnellinen. Niin. Vaikka kirjoitan ja sanon noin, niin elänkö kuitenkaan itse niin? Havahduin jälleen kuoleman äärellä ajattelemaan tätä syvemmin. Ehkä kuitenkin pidän edelleen sen käsijarrun pohjassa, en uskalla päästää irti ja antaa vain rullata eteenpäin. Pelkään …
Mitä sitten teen?
Mitä on olla herkkä, erityisherkkä? Tuntea ja kokea asioita ihan eri tavalla kuin moni muu? Tuntea syvemmin? Havannoida enemmän? Olen kirjoittanut tästä aiheesta ennenkin, mutta jotenkin nyt kun kokoilen elämäni palasia, tuntuu tärkeältä tarkastella tätä ominaisuutta tarkemmin. Ehkä tarvitsen nämä ajatukset paperille, jotta saan sen jäsenneltyä mieleeni. Sovitettua sanoiksi jotka sopivat sisimpään. Ymmärsin vasta pari …
Suru
Tyhjää, pimeää, usvaista. Sitä ovat viime päivät olleet. Mummuni nukkui reilu viikko sitten pois. Ymmärrys alkaa viimein vyörymään päälle. Viime viikko oli kiireinen kun Riiviön eskari ja omat lääkäri- ja terapiakäynnit starttasivat jälleen. Nyt kun arki alkaa tasoittumaan ja pystyn pysähtymään, niin nyt surulla on aikaa. Ja surulle on aikaa. Suru raastaa ja repii, se …
Kalvavat tunnot
Aina aika ajoin minut valtaa inhottava tunne tai ajatus siitä, että luulen muiden ajattelevan etten tee tarpeeksi. Koti ei ole tarpeeksi siivottu, ruoka on liikaa eineksiä ja lapsella on aivan liikaa ruutuaikaa ja olen liian kärttyinen ja sanova. Tuo tunne tulee enää onneksi vain harvoin. Ja tiedän että se vierailee myös muilla. En ole ainoa …
Säröt suhteissa
Mun on ehkä nyt ihan pakko vielä avautua asiasta mikä sattui mulle viime viikonloppuna. Itse olen sen käsitellyt ja jättänyt taakseni ja tämä kirjoitus ainakin antaa sille sinetin. Mutta näen kuitenkin, että aihe on niin tärkeä, että on kirjoituksen arvoinen. Ne jotka tuntevat minut, niin tietävät että olen viimeisen kuusi vuotta viettänyt melkeinpä luostarielämää. Aikani …
Piiloon jääneet
Tämä on ollut sellaista aikaa, että omat ajatukset ja jopa osa niistä syvimmistäkin on avautunut. Tai ei ne kaikki edes ole olleet syvällä, en vain ole ymmärtänyt niitä. Varmasti yksi osasyy asiaan on terapia, iso osa myöskin on oma henkinen kehitys ja kasvu sairastumisen ja toipumisen myötä ja asioiden läpi käyminen myös itsekseen omassa mielessä. …
Koomaväsymys ja kotelo!
Tiiättekö sen tunteen kun väsyttää niin paljon, että mikään uni ei tunnu auttavan? Mulla tietenkin nyt useamman asian summa tämä väsymys. On kaks kuntoutusta päällekkäin, jotka molemmat suht uusia asioita. Terapiassa on muun muassa sellainen hetki, että ei tiedä kuinka jatketaan. Riiviön uhma tais samalla vaihtua heti seuraavaan, tai no olihan tuossa melkein kuukausi tai …
Maamu Johanna 