Valinnat?

Tässä syksyn ja talven aikana olen miettinyt paljon muun muassa onnellisuutta. Menetykset, suru ja kipu ovat olleet seuranani jo niin pitkään, että ne ovat käyneet liiankin tutuiksi. Kuitenkin kaikki nuo vastoinkäymiset ovat muokanneet minusta realistisen, onnellisen ihmisen. Ihmisen joka unelmoi isosti (nyt viimeinkin taas!) mutta elää hetki kerrallaan. No okei, vielä välillä tässä on tekemistä, …

Viimeinkin hyppäsin!

”En mä rohkea oo, enkä kuolematon, mut mä tiedän vaan sen minkä sydän on tiennyt kauan. Tää mun pakoni loppuun juostu on..” Niin. On tai ei, mutta nyt minä kuitenkin viimein hyppäsin. Uskalsin astua tuntemattomaan. Jännitti ihan pirusti ja jännittää edelleen. Enkä seuraavaa hetkeä voi millään ennustaa. Paitsi ehkä sen, että kivoja asioita tapahtuu. Sellaistahan …

Ilmassa on jo syksyn tuntua – ja ripaus taikaa <3

Syksyn ensimmäinen sukka puikoilla kärkeä vaille kohta valmis. Korvapuustit juuri uunista otettuna tuovat hurmaavaa tuoksuaan kotiin – kotiin joka muistuttaa lähinnä kaaosta, vaan sama on myös pään tilanne. Jostain syystä pää on kipuillut ja ollut jotenkin ikävän tuntuinen jo viikon. Siispä jätän suosiolla sellaisen hääräämisen vähemmälle, mikä ei niin mielekästä ole. Sitä paitsi kaaos johtuu …

Kovia päitä ja kadonneita juttuja

Joku saattaa miettiä, että kai mun täytyy feikata, kun kuitenkin niin positiivisesti jaksan kaikesta hoilottaa. No, eihän se tietenkään niin ole, että aina minunkaan elämä ihan ruusuilla tanssimista olisi. Kuten nyt varmaan ymmärtääkin kun selaa hetken tai kaksi mun elämää taakse päin. Mun sairastuminen on sellainen lopullinen käänteentekijä mun elämässä – en enää jaksa, enkä …