Sattuu sieluun saakka!

On jotenkin aivan käsittämätöntä kuinka tällaisia Koskelan ja Vilja Eerikan tapauksien kaltaisia asioita voi tapahtua meidän hyvinvointiyhteiskunnassa. Pelkkä ajatuskin näistä saa sisuskalut kääntymään nurin ja kyyneleet nousevat silmäkulmiin. Kuinka kukaan ei ole huomannut? Kukaan ei ole puuttunut?! Mikä tätä yhteiskuntaa ja aikaa vaivaa?? Olen aikaisemminkin kirjoittanut ja pohtinut huonoa käytöstä ja välinpitämättömyyttä. Ihmiset rähisevät toisilleen, …

Anteeksi

Ja rakastan. Ovatko ne vaikeimmat sanat lausua läheisillemme? Viimeistään näin ystävänpäivänä sitä pysähtyy miettimään läheisten tärkeyttä elämässä. Omaa perhettä ja tärkeiksi muodostuneita ihmissuhteita. Aina läheisiään ei osaa arvostaa. Unohtaa kuinka olla ystävä. Ehkä niihin lähimpiin on vain kaikista helpoin purkaa omaa huonoa oloa ja turhautuneisuuttaan. Mutta aina pitäisi pystyä myös pyytämään anteeksi. Myöntämään, että on …

MinäMinäRääväsuu – mitä tarvitsee sietää?

Se, että sä voit huonosti, ei oikeuta sua käyttäytymään huonosti. Tämä yhteiskunta tuntuu luisuvan alaspäin ja vauhdilla. Olen jo aikaisemmin puhunut mustavalkoisuudesta, kun asioilla ei nähdä kuin tietyt ääripäät. Ja oma mielipide (se ainoa oikea). Some on täynnä provoajia. Harvalla olisi varmasti kanttia sanoa asiota päin naamaa. Puuttua epäkohtiin. Kasvottomana, tai ainakin älylaitteen takaa on …