Raskaitten aatosten jatko

Jäin jotenki jumimaan nuihin vanhoihin fiiliksiin tässä nyt näistä sattuneistakin syistä varmaan taas. Tai no tänään aamulla muistot toi näitä tunteita esiin imuroidessa. Se on se tunne kuolemasta, siitä menetyksestä. Tästä oon aikasemminki jutellu mun facessa, mutta se suurin pelko siinä ei ole se oma kuolema ja oman elämän päättyminen, vaan se tunne että mun …

Raskaita ajatuksia

Kuolema on kyllä kummitellut lähiaikoina vähän turhankin paljon lähipiirissä. Raskaita viikkoja takana ja ihan varmasti edessäkin. Unet ja kropan palautuminen ovat olleet todella tiukilla. Nyt on onneksi hieman seesteisempi hetki ja on pystynyt huokaisemaan. Sitä tunnetta ja pelkoa, mitä kuolema tuo, ei vaan voi kuvailla. Väkisinkin muistot vie kolmen vuoden taakse, jolloin sain tietää omasta …

Koteloitumista

On vähän sellainen olo kuin ois koteloitumassa oleva toukka. Ajatus ei kulje, ei sitten millään. Tai no sitähän en tiiä kulkeeko sillä toukalla, mutta näin ajattelisin ja mulla ei ainakaan ^^ Itellä oli eilen todella raskas päivä, kun aamulla aikasin piti olla taas magneettiputkessa köllöttämässä. Eli oli kontrollin aika. Edellisestähän ei nyt ollut kulunut kuin …

Syysflunssaa, kuntoutuksia ja muuta murinaa

Syysflunssaa pukkaa! Viikonlopulle oli monta kivaa tapahtumaa, mutta niinpä ne vaan taas kaikki jäi, ku puolikuntosena ei vihti väkisellä raahautua, varsinkaa ku viikolle sovittuna monta tapaamista ja asioitten hoitamista. Nyt ois ollu tarvetta pienelle metsäreissulle, patterit on kyllä tyhjentyny totaalisen hyvin (vaikka lienee viikonlopulla pitäis olla just päinvastanen tarkotus..?), eli latausta vaille on tämä mutsi. …

Elämäni ensimmäinen

Mä haluaisin jakaa teille mun tarinaa, mun iloja ja suruja. Elämää jota elän äitinä joka sai tietää kasvattavansa lapsen lisäksi aivokasvainta. Mun poika oli vasta vuoden ja neljä kuukautta, kun mä sain tämän diagnoosin. Ihan randomilla selän magneettikuvista löytyi tämä ylläri. Pahoja aavistuksia kävi mielessä, kun lääkärin soittoaika vaihdettiinkin käynniksi – perään soittelin, niin vakuuttelivat …

Minusta ja meistä

Olen neljääkymppiä lähestyvä totaaliyksinhuoltaja, 4-vuotiaan pojan äiti. Haastetta arkeen tuo vakava sairastumiseni pojan ollessa vain vuoden ja neljä kuukautta vanha. Sain tietää aivoissani luuraavasta kasvaimesta. Tästä kerron kuitenkin enemmän ensimmäisessä julkaisussani. Tämän blogin idea on olla minulle päiväkirja ja meille kaikille vertaistukea, ystävyyttä ja yhteisöllisyyttä luova tapa viettää hetki päivästä. Rakastan luontoa ja elämän pieniä …