On jotenkin aivan käsittämätöntä kuinka tällaisia Koskelan ja Vilja Eerikan tapauksien kaltaisia asioita voi tapahtua meidän hyvinvointiyhteiskunnassa.
Pelkkä ajatuskin näistä saa sisuskalut kääntymään nurin ja kyyneleet nousevat silmäkulmiin.
Kuinka kukaan ei ole huomannut? Kukaan ei ole puuttunut?!
Mikä tätä yhteiskuntaa ja aikaa vaivaa?? Olen aikaisemminkin kirjoittanut ja pohtinut huonoa käytöstä ja välinpitämättömyyttä.
Ihmiset rähisevät toisilleen, lapsille ei aseteta rajoja. Saa käyttäytyä kuinka lystää, eikä ole mitään pelkoa mistään sanktioista. En syytä vapaata kasvatusta, en tiedä mitä tästä edes syyttäisi?
Aikuiset ihmiset riehuvat ja rähisevät, näyttävät lapsille ja nuorille esimerkin käytöksellään.
Jotenkin käytöstavat ja jopa moraali tuntuu olevan aivan hukassa osalta kansasta. En todellakaan tiedä mistä se juontaa juurensa.
Onko ihmisillä niin huono olla, vai eikö enää vain välitetä mitä omalla käytöksellä aiheutetaan?
Ja miksi ei puututa jos nähdään huonoa käytöstä tai kiusaamista? Eikö välitetä? Vai pelätäänkö mitä seurauksia siitä mahdollisesti on itselle? Olen huomannut, että osa ihmisistä ei edes ymmärrä, että huono käytös olisi huonoa tai kiusaaminen kiusaamista. Onhan tuokin tapansa sulkea silmänsä ongelmilta, kieltää ne kokonaan.
Mutta sitten sattuu näitä edelle mainittuja järkyttäviä tekoja! Käännätkö silloinkin katseesi pois? Aika moni on kääntänyt! Missä vika?
Voisin lainata nuoruudessani paljonkin käytettyä lausahdusta ”systeemi kusee”! Nimittäin jossain tämä todellakin kusee ja pahasti!
Ei yhtäkään tällaista silmitöntä väkivallantekoa enää! Oikeasti on herättäva ja uskallettava puuttua, on uskallettava sanoa, että ”hei, tuo ei ole oikein!”. Ja jos ei auta, niin löytyy sellaiset tahot jotka saavat ymmärtämään.
Toki sosiaali- ja mielenterveystyössä on myös heikkoja lenkkejä. Ja vajausta työvoimassa. Ei saisi olla, ei todellakaan!
Lasten ja nuorten oirehtimisen voi nähdä päiväkodeissa ja kouluilla, sen voi huomata esimerkiksi PISA-tulosten laskussa. Sen näkee ihan katukuvassa kun avaat silmäsi ja katsot.
Jossakinhan vika on! Ehkäpä tehdyt muutokset ei sittenkään ole ok? Lasten ja nuorten palveluihin tehdyt leikkaukset ovat todella lyhytnäköisiä ja ongelmien lakaisemista tulevaisuuteen. Tämän pitäisi olla itsentään selvää meille jokaiselle.
En tiedä, en todellakaan! Tämmöiset tapaukset saa toivomaan omaa nopeampaa kuntoutumista ja palaamista takaisin kentälle. Haluan kantaa korteni kekoon. Minä uskallan puuttua ja sanoa, teen sen ihan huomaamatta. Ohjaaja on jotenkin niin selkärangassa, että nämä tulee automaattisesti.
Toivoisin, että jokainen meistä katsoisi ympärilleen pikkaisen tarkemmin. Ottaisi kuulokkeet pois korvilta ja kuuntelisi mitä ympärillä tapahtuu. Seuraisi mitä lähistöllä on meneillään.
Tuomitse kiusaaminen. Tuomitse huono käytös. Ei kaikkea tarvitse sietää. Ole pienen puolella! Voi olla että tuolla kiusatulla ei ole ketään, vaan yksin kantaa tuota kamalaa taakkaa. Ja myös yksin vie taakkansa pimeyteen, kuten Vilja Eerika ja Koskelan nuori.
Pietään huolta ja Rakastetaan! ❤ ❤ ❤
Ja puututaan – avataan silmät ja sydän!
Kaikkea hyvää sinun päivääsi! ❤
Maamu Johanna 