Myrkyllisiä suhteita

Nyt kun on tullut taas mietittyä nuita parisuhdehommia suhteellisen paljon, niin väistämättäkin tulee myös mieleen muutkin elämän suhteet.

Ja varmasti myös terapialla on osansa asiaan, se nostattaa jo hävinneitä muistoja pintaan ja jo näivettyneet tunteet nousevat ja saavat mielen myllertämään.

Mieleen nousee paljon asioita, paljon kysymyksiä – osa toki retorisia – joihin ei uskokaan koskaan saavan vastausta, ja osaa vaan ihmettelee, miettii, että tarvitsenko tähän vastauksen, vai voinko vain haudata tämän asian takaisin?

Tarvitseeko ihan kaikkea penkoa auki vai voinko parantua vaikka jättäisinkin jotkin asiat vailla vastausta? Onko kaikkiin asioihin pakko antaa anteeksi? Ei sillä että olisin katkera ketään kohtaan, vaikka ehkä syytäkin olisi.

Nuoruudestani on noussut rankkojakin asioita ja tapahtumia, joista nyt ymmärtää sen, kuinka ne ovat muokanneet käyttäytymistäni ja ehkä myös osittain myös parisuhteettomuuttani.

Vaikka asiat ovatkin kuinka rankkoja, olen minä niistä selvinnyt ja ne ovat nyt taaksejäänyttä elämää.

Käyn terapiassa niitä läpi ja päästän sen vuosikausia hautuneen mädän ulos ja pystyn viimeinkin eheytymään ja olemaan kokonainen ihminen. Ei todellakaan ole helppo prosessi, mutta minusta tuntuu nyt niin vahvasti siltä, että asiat on käytävä läpi. Nyt on niiden aika – uuden elämän kynnyksellä ❤

Olen myös miettinyt paljon joitakin myrkyllisiä ihmissuhteita, joita minulla on elämässäni ollut. Kummaa, kuinka joitakin ihmisiä vain venyttää mukanaan ja antaa heidän kerta toisensa jälkeen satuttaa sinua. Ihmisten, joiden pitäisi tuntea sinut ja tietää paremmin – silti he tekevät mitä tekevät. Kertovat sinusta omaa totuuttaan ja sivuuttavat sinut ihmisenä.

Pidän erityisen paljon nykyään sanonnasta, jossa sanotaan kutakuinkin ”en ole sellainen kun minua pidät, sinä itse olet sellainen”.

On ihmisiä jotka kerta toisensa jälkeen vetävät maton jalkojesi alta, ovat ystävällisiä sinulle, mutta kun käännät selkäsi, myrkky leviää tulvan lailla ja ikävä kyllä uppoaa toisiin paremmin kuin oma totuutesi.

Olen päättänyt (ja jättänytkin) jättää tämmöiset ihmiset pois elämästäni totaalisesti, katkaisen nuoran, en tarvitse, enkä enää aio sietää, en kenenkään vuoksi enkä takia. Nämä ratkaisut olen tehnyt oman itseni vuoksi, ei kenenkään tulisi joutua kokemaan mitään tuollaista. Läheisiin, olivat he sitten sukulaisia tai muuten vain läheisiä, pitäisi voida luottaa.

Vaikka suhteiden päättäminen on ollutkin vaikeaa ja surullista, on nämä siltikin olleet vain ja ainoastaan hyväksi minulle. Enää ei tarvitse olla varpaillaan näiden ihmisten takia. Toki he voivat jatkaa edelleen myrkkynsä levitämistä, mutta toivon ja uskon karmaan näissä asioissa, kuten kaikille pahantekijöille, luulen heille jossain vaiheessa aukeavan omat teot ja sen kautta omat ristit kannettavikseen, jos heillä yhtään omaatuntoa tai inhimillisyyttä on.

Aika raskaissa mietinnöissä on menty viikonlopun yli ja mietittävää varmasti riittää pidemmällekin. Haluan vain kertoa sinulle, että ansaitset pelkkää hyvää! ❤ Jos elämässäsi on sellaisia asioita, joista sinulle tulee huono olla – mieti mitä voisit tehdä toisin?

Voimaa ja Rakkautta alkavaan viikkoosi! ❤

Julkaissut Maamu Johanna

Pikkuhiljaa keski-ikänen totaaliyksinhuoltaja jonka elämää ajoittain varjostaa aivokasvain ja sen tuomat ongelmat. Päiväkirjamaisesti pohdintaa elämästä ja asioista. Otappa seurantaan myös Instagram @maamujohanna Facebook Maamujohanna

Jätä kommentti