Aamuyöllä se taas iski. Jo perinteisesti ensimmäisten lumisateiden saavuttua saapuu myös Angstinen Auramies. Onneksi asvaltoivat viime kesäna uusiksi tuon naapuritalon pihan, nii ei ihan hiekalle jo mee. 😀 Tämä ilmiöhän on tosiaan meillä jo tavaksi tullut ja todella toivon, että myös se pysyy perinteenä, että jatkossa auraaminen tapahtuu vain lumelle.
Neljän jälkeen rymyytykseen heränneenä Riiviö kömpi viereen nukkumaan ja pian tästä naapurit heräilivät suht äänekkäästi, joten melko vähillepä jäi loppuyön unet. zzz
Ulos lähtiessä huomio kiinnittyi melko nopeasti myös pirullisen liukkaaseen keliin. Tönköillä jaloilla peilijäällä töpötteleminen oli suhteellisen haastavaa. Mutta kylläpä kannatti hyvinvointikeskukselle asti liukastella, sillä mullahan oli siellä viimeinkin tapaaminen sen uuden terapeutin kanssa.
Aikaisemmin olin ollut puhelimitse yhteydessä tähän ihmiseen ja jo silloin sain sen käsityksen ja tuntemuksen, että tällä kertaa olen ihan oikean ammattilaisen kanssa tekemisissä. Ja todellakin jo tämän puhelun ja ensimmäisen tapaamisen jälkeen voin kertoa, ettei oikein edes samassa lauseessa pysty mainitsemaan edellistä ammattilaisen irvikuvaa ja tätä nykyistä pätevää, rautaisen oloista ammattilaista.
Tänä päivänä tulee kuluneeksi tasan vuosi myös edellisestä leikkauksesta. Ja näyttäisipä jopa menevän koko vuosi 2019 ilman operaatioita. Olisikin ensimmäinen vuosi sitten 2013 (2014 selkä, 2015 synnytys, 2016 aivot/kasvain, 2017 aivot/pää, 2018 aivot/pää).
Huh, onhan tuossa ollut operaatiota ja kroppa ja mieli kovilla. Oon nyt niin onnelinen kun pääsin tälle uudelle terapeutille, jolla on ammattitaitoa ja halua auttaa minua. Olin ajatellut ja aikaisemminkin, että tahtosin käydä elämässä jumiutuneet tunnelukot lävitse ja eheyttää mieleni niiltäkin osin, mitä ehkä menneisyydessä on jäänyt tuonne sopukoihin piiloon ja hoitamatta. Mielellä on kuitenkin niin suuri vaikutus kokonaisvaltaiseen paranemiseen, ja siihen todellakin nyt pyrin.
Oon tässä myös pyöritellyt ajatusta sen Kipiä Äiti-ryhmän perustamisesta, siis muutoinkin kun vain ryhmä Faceen. 😀 Ja sinnehän sitten tosiaan saa liittyä, vaikkei siellä nyt varsinaisesti ihan vielä mitään tapahdukaan. Ja ajatuksena siis oli vertaistukiryhmä vakavasti sairaille, kroonisen kivun kanssa eläville tai muutoin hankalan sairauden kanssa kamppaileville äideille. Että sinne vaan liittymään ❤ Kyllä siellä jossain välissä jotain alkaa tapahtumaan.
Niin ja tosiaan, jos sulla on jotain vinkkejä ryhmään, nii viestiä vaan tulemaan. Ideoidaan yhdessä! Facessa on myös Maamujohanna-sivu, jolle lähinnä postailen näitä kirjoituksia ja Maamujohanna nimellä löytää Instagramista, jossa meidän elämää voi seurata kuvitettuna.
Määpä tässä taian alkaa jotaki järkevääki jo tekemään 😀 Oikein hyvää Samhainia, Kekriä, Halloweeniä tai mitä teillä nyt juhlitaankaan ja jos ei juhlita, niin ihanaa päivää Sinulle! ❤
Voima olkoon kanssasi! 😉
Ja tänään todellakin on hyvä päivä!
Maamu Johanna 